Esikuvia historiasta - Bobi Sivén

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että suomalaisten kansallismielisten tulisi laajentaa näkemyksiään ja poliittista aatettaan, eikä vain jäädä nk. yhden asian liikkeeksi. Maahanmuutto on tietenkin tärkeä ja keskeinen aihepiiri nykypäivän kansallismielisessä diskurssissa mutta se ei saa olla ainoa. Kansallismielisyys ulottuu kaikille yhteiskunnan ja politiikan alueille ja kansallismielisten liikkeiden tulisi muodostaa kokonaisvaltaisia vaihtoehtoja nykymeiningille ja (uus)liberalismille. Olen ehdottanut, että inspiraatiota voi etsiä mm. kansallisaatteen historiasta, niin kotimaisesta kuin yleiseurooppalaisestakin.

Siksi haluaisinkin esitellä erään sellaisen inspiraation lähteen ja esikuvan suomalaisesta kansallismielisestä historiasta, Bobi Sivénin. Hänen elämänsä, tekonsa ja aatteensa ovat mielenkiintoinen katsaus yhteen episodiin Suomen historiassa. Löysin jonkin aikaa sitten wikipediasta loistavan artikkelin Sivénistä ja suosittelen sitä kaikkille aiheesta kiinnostuneille!

Hans Håkon Christian “Bobi” Sivén (kouluaikoina Hans Sivén, aikuisena H.H. Sivén) (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen heimoaktivisti, yksi Suomen ensimmäisistä partiolaisista, itsenäisyysaktivisti, vapaussoturi, heimosoturi ja Repolan nimismies sekä lopulta Suomen ulkoasianministeriön edustaja Suomen suojelusalueilla Repolassa ja Porajärvellä. Sivénistä tuli heimoaatteen ensimmäinen marttyyri ja Suomen sotien välisen ajan kansallismielisen nuorison suuri sankari ammuttuaan itsensä Repolassa vastalauseena heimoveljien hylkäämiselle. Hän päätyi tähän ratkaisuaan saatuaan Tarton rauhan määräämän käskyn estää kaikki repolalaisten toimet, jotka tähtäisivät takaisin Suomeen liittymiseen tai aseelliseen kapinaan neuvostovenäläisiä vastaan. Aunukselainen Repolan kunta oli kansanäänestyksessä 31. elokuuta 1918 eronnut Venäjästä ja liittynyt Suomeen. Repolan nimismies toimi käytännössä alueen johtajana ja Suomen valtion edustajana.

Veljekset H.H. Sivén ja Paavo Susitaival ent. Sivén olivat jälkiaktivismin ajan nousevia voimahenkilöitä. Hans Håkonin eli Bobi Sivénin ura oli noususuhdanteista ja hänellä oli ikäisekseen korkea ja vaikutusvaltainen asema kuollessaan vain 21-vuotiaana. Isoveljestä everstiluutnantti Paavo Susitaipaleesta tuli sittemmin heimoaktivistin ja vapaussoturin lisäksi Lapuan liikkeen aktiivi, Mäntsälän kapinan johtohenkilö, Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustaja, yksi talvisodan ja jatkosodan merkittävistä sotilasjohtajista sekä myöhemmin Kekkosen ja suomettuneisuuden ajan toisinajattelija ja kirjailija.

Bobi Sivénin marttyyrikuolemalla oli suuri henkinen vaikutus ja perintö Akateemisen Karjala-Seuran perustamiseen vuonna 1922. Akateeminen Karjala-Seura kätki Sivénin surmanluodin lippunsa nauhoihin ja jokainen uusi AKS:n valajäsen vannoi lipun ääressä taistelevansa heimokansojen ja suomalaisuuden puolesta sekä antavansa kaikkensa aatteensa puolesta, kuten Bobi Sivén teki aikanaan. Sivénistä tuli aikansa ylioppilasnuorison ihanne ja esikuva, joka lopulta muodostui lähes myyttiseksi.

Lue koko artikkeli.